tiistai 29. marraskuuta 2016

Korvakorut tiilipistoilla

Helmikirjontaa voi tehdä varmaankin sadoin eri tavoin, tässä jälleen yksi minulle uusi työmenetelmä. Näiden sinisävyisten,  riippuvien korvakorujen pohjana on itseasiassa tuo suurin keskushelmi, jonka ympärille aletaan 'latoa' siemenhelmiä tiilipistoilla. Työ on sen verran pientä piiperrystä, että ommellessa on hyvä käyttää jonkinlaista tukirakennetta apuna, minä käytin tässä työssä 0,6 mm hopealankaa, josta tein sitten myös korujen pidikkeet. Tätä nimenomaista mallia olen nähnyt muutaman kerran erilaisten korutaitajien tekeminä, Itse tein korut täältä löytyvän ohjeen mukaan.

Tiilipistokoruissa ulommainen ommel jää aina vähän näkyviin. Ohutta korusiimaa sitä ei kuitenkaan juur huomaa, varsinkaan käytössä.


Sinisävyisiä Preciosa-lasihelmiä, Miyuki-siemenhelmiä ja Preciosa-kristalleja, Sterling-hopeaa. Korujen riippuvan osan pituus on noin 4,5 cm. 
Seuraaviin koruihin lisään ehkä hitusen verran enemmän värikontrasteja. Näistä tuli tällaiset herkkikset <3

Toivottelen ihanaa joulukuun alkua!

sunnuntai 27. marraskuuta 2016

Korukivet: Thuliitti


Tämä todella kaunis, ja suhteellisen harvinainen vaaleanpunerva korukivi on saanut nimensä Ultima Thulelta, myyttiseltä, äärimmäistä pohjoista kuvaavalta tarujen saarelta, paikalta, joka on hengeltään vähän samanlainen kuin meidän suomalaisten hyvin tuntema 'Kaukametsä'. Paikka, joka siintää unelmissa, tavoittamattomissa mutta joka silti on aina läsnä - sydämen syvyyksissä.

Ensimmäisen kerran thuliittia löydettiin Norjan Telemarkista vuonna 1820. Kemialliselta koostumukseltaan thuliitti silikaattimineraalihin kuuluvan zoisiitin muoto,  Sen kauniit punaiset sävyt johtuvat kiven suuresta mangaanipitoisuudesta. Punan seassa näkyvä vaaleampi kuviointi on puolestaan valkoista kalsiittia. Kiven kovuus Mohsin asteikolla 6,5. Thuliittia kutsutaan toisinaan myös rosaliiniksi (rosaline).

Kiviterapian mukaan thuliitti huokuu elämänvoimaa ja iloa ja välittää näiden lisäksi ympärilleen myös luovuuden ilmapiiriä, lapsenmieltä, hoivaa, lohtua ja sydämellisyyttä...

perjantai 18. marraskuuta 2016

Sammalakaattia ja soutache-kirjontaa


Pitkästä aikaa tartuin soutache-nauhoihin ja tein korvakorut. Tämä taitaa olla se kaikkein yksinkertaisin soutache-malli, mutta yllättävän paljon eri työvaiheita näidenkin pienten 'lehdykkäisten' valmistamiseen uppoaa.

Korujen keskuksena sammalakaattia, mukana miyuki-siemenhelmiä ja riipusosina Swarovskin Xilion-kristallit. Metalliosat Sterling-hopeaa... Ompelin korut helmikirjailuun erikoisesti suunniteltuun pohjaan (Lacy's stiff stuff) ja viimeistelin korujen takaosat Ultra suede-materiaalilla.
Korut lähtivät matkaan eilen, enkä kiireessä muistanut kuvata korujen kääntöpuolia...


Seuraava soutache-projekti olisikin kiva kuvata työvaihe kerrallaan; katsotaan josko innostuisin...

* Toivottelen mukavaa viikonloppua!

lauantai 5. marraskuuta 2016

Korukivet: Kuukivi, persikka


Korukiviä esittelevä sarjani jatkuu pitkähkön tauon jälkeen, kun framille nousee persikanvärinen kuukivi.

Kuukivi on  väritöntä, maidonvalkeaa tai ruskehtavaa ortoklaasia eli kalimaasälpää, jossa on lamellikaksostumisesta johtuva kirkas, maitomainen ja sinertävä hohto; se on siis maasälvän muunnos. Sitä esiintyy erityisesti Intiassa ja Sri Lankassa (Wikipedia).

Ortoklaasi on yksi kalimaasälvän kolmesta muodosta. Sen väri voi vaihdella vaaleanpunaisesta valkoiseen ja vihreään, ja tähän kategoriaan mahtuu myös persikka- kuukiven sävy. Kuukiven kovuus on Mohsin asteikolla 6, joten se sopii erinomaisesti koruihin. Yritin etsiä tietoa siitä, mistä kuukivien sävyeroavaisuudet johtuvat. Lisään tiedon  heti kun sen löydän...


Kuukiveä on pitkään pidetty onnekkaan rakkauden symbolina. Sen on uskottu olevan kuun tavoin täynnä mystistä voimaa: se johdattaa kantajansa sisäiselle matkalle, etsimään asioita, jotka ovat aikojen saatossa kadonneet tai unohtuneet ja tuomaan ne valoon.
Kuukiveä on ennen muinoin käytetty matkalaisten talismaanina sekä intohimoisen rakkauden osoittavana lahjana rakastetulle. Erityisesti punervan kuukiven voimaa on pidetty hyvin feminiininä...

 ~~~~~~~~~~~~~~

Koruna kuukiveä on käytetty jo tuhansia vuosia sitten roomalaisessa kulttuurissa, idässä vielä tätäkin kauemmin. Viimeisen sadan vuoden aikana kuukiveä käytettiin paljon varsinkin jugend-koruissa.
Tähänkin kiveen liittyy hassulta kuulostava uskomus: rakastunut pari saattaa saada tietoa tulevaisuudestaan, kun he kumpikin pitävät kuukiveä suussaan täydenkuun aikaan ;)

lauantai 29. lokakuuta 2016

Capriccio-rannekoru


Olen ihaillut helmiverkoista rakennettuja, leveitä capricccio-rannekoruja jo pitkään.  Nyt oli hyvä hetki kokeilla, miten tuollainen näyttävä, mutta ah niin suuritöinen koru saadaan aikaan... 

Capriccioita tehdään niin lukottomina kuin lukollisinakin versioina; minä valitsin jälkimmäisen vaihtoehdon, sillä se tuntuu noin ihan maalaisjärjellä ajateltuna kestävimmältä ratkaisulta. Erilaisia ohjeita löytyy googlettamalla. Korun nimestä löytyy erilaisia variaatioita; capriccio, capricho, caprice jne...


Alun perin suunnittelin käyttäväni koruun Swarovskin tai Preciosan kristallihelmiä (kuvitelkaa säihke!) ja hiukan tyylikkäämpi lukkokin oli jo varattuna, mutta kun siemenhelmiverkkorakennelmani oli valmis, huomasin pieneksi harmikseni, että eivätpä ne minun 4 milliset kristallini istuneetkaan verkon silmukoihin sillä tavoin kun oli tarkoitus. Opetus no 4354: eri valmistajien 'samaan kokoluokkaan' listatut helmet eivät ole samansuuruisia, vaikka  helmiä silmämääräisesti vertailemalla tuota kokoeroa ei edes huomaa.Kömmähdyksen takia verkon silmukat jäivät parin millin verran liian suuriksi (millä on merkitystä kun leikitään 4 mm kristallihelmien kanssa;))
Yksittäiseen siemenhelmiprojektiin kannattaakin käyttää saman helmivalmistajan tuotteita, etenkin silloin kun tehdään korua jossa millitkin merkitsevät...

Eipä mitään; päällystin tämän ensimmäisen, noin 3 cm levyisen capriccioni suuremmilla siemenhelmillä ja helmiäishelmillä... 

Mutkista huolimatta koru valmistui ja onnistuikin yllättävän hyvin.



keskiviikko 19. lokakuuta 2016

Ihan pähkinöinä...


Löysin mielenkiintoisen helmihattuohjeen, jota oli heti kokeiltava.
Hatut pääsivät mustien, mattapintaisten ja aika kookkaiden akaattien seuraan. Ohje vaatii jonkin verran näpertelemistä, mutta lopputulos palkitsee: koruista tuli minun mielestäni oikein kivat  <3

Valitsin hattuihin Preciosan kristalleja sekä miyuki-siemenhelmiä kirkkaan hopean ja tinan sävyisinä. Osan kristalleista korvasin 2,5 millisillä tummilla siemenhelmillä, mikä oli pien moka, sillä ohje näyttää tarkkaan mitoitetulta: helmiriveihin jäi nyt pienen  pieniä aukkoja, kuten joistakin kuvista huomaa. Korujen yleiskuva on kuitenkin siisti. No, ensi kerralla tiedän...
Metalliosat ovat sterling-hopeaa.
Korut eivät ole vapaana.


Ilta-auringon aikaan:

Mukavaa viikonjatkoa!


maanantai 17. lokakuuta 2016

Italian reseptillä...


Siemenhelmillä leikkiessä tulee kokeilleeksi monenlaisia ohjeita, ihan siitäkin syystä että oppisi käyttämään hankkimiaan materiaaleja mahdollisimman monipuolisesti. Näiden korvakorujen 'pohjaratkaisu'on peräisin erään italialaisen ladyn reseptistä, jota kuitenkin lähdin heti versioimaan.

Korvakorujen keskuskomponentteina on joskus kauan sitten hankkimiani Swarovskin rivoli-kiviä, mukana miyuki-siemenhelmiä, Preciosa-kristalleja, superduo-helmiä ja helmiäislasihelmiä. Fuksianpunaiset Swarovskit saivat ympärilleen myös pieniä granaatteja.


Hassut, tyyliltään hiukan yliampuvat barokkityyliset korut kuuluvat tämän syksyn ja ensi talven korutrendeihin.Koruilla ja erilaisilla tyyleillä kannattaa nyt leikitellä, muotitietoiset pukevat tämäntyylisiä koruja nyt villapuseron kaveriksi! <3
Suuret, noin 6 cm pituiset korut lähtevät huomenna kokeiltavaksi 'luottotestaajalleni'.

Linkki italiankieliseen ohjeeseen. Kuvat puhuvat enemmän kuin tuhat sanaa.

keskiviikko 5. lokakuuta 2016

Metallilangasta punottu riipus


En vieläkään ole unohtanut ajatusta kieputtelun salojen oppimisesta. Pitkästä pitkästä aikaa kokeilin miten sormet kestäisivät tätä lajia... Kutsuisiko tätä tekniikkaa kieputteluksi, neulomiseksi, kutomiseksi vai punomiseksi? Termejä tälle ihanalle ja vaativalle menetelmälle riittää; itse tunnen melkein neulovani, työ edistyy silmukka silmukalta...

Erilaisia punostyylejä riittäisi opittavaksi eikä siinä vielä kaikki: jäljen tulisi olla tasaista niin kuin neuloessa ikään ja sen jälkeen pitäisi liittää kappaleet nätisti yhteen. Tätä riipusta kääntelin ja vääntelin varmaankin kymmeneen eri malliin, ennen kuin se asettui edes jollain tavalla keskushelmen ympärille. Punoksessa näkyvät siis monien muotoilujen jäljet. No juu, viisas antaisi jo periksi, minä en  - tämä siis jatkuu ;)


Riipuksen keskiöön löysin suurehkon, viistehiotun lasihelmen. Lankana Parawiren valmistamaa emalipäällysteistä kuparilankaa pronssin ja kuparin sävyisenä. Tämä yritys päässee jo omaan kaulaani...

Hyvää viikonjatkoa! <3



perjantai 30. syyskuuta 2016

Jaspisriipus

Olen vuosien aikana keräillyt melkoisen valikoiman uniikkeja hiottuja korukiviä. Nyt tuosta kokoelmasta pääsee esille polykromijaspis, jolle ompelin kehyksen siemenhelmistä. Kehys on tehty japanilaisista miyuki-lasihelmistä, lankana käytin erityisesti 'koruompelua' varten suunniteltua, vahvaa Fireline-siimaa.

Riipusta voi käyttää monenlaisten ketjujen, nyörien ja nauhojen kera. Tässä kokeilin leveää, punottua nahkanyöriä sekä hopeaketjua. Kuten kuvista huomaa, korun ilme muuttuu ripustustyylin mukaan. 
Tämä riipus jää omaan käyttööni, nahkanyöriin ripustettuna...


Polykromijaspis on väreiltään hyvin monimuotoinen. Tämän yksilön perussävy on  vaaleanturkoosi, mutta kivessä voi esiintyä myös muita värejä; oranssia, keltaista, punaa, sekä vihreään tai valkoiseen vivahtavia sävyjä.  Kivitietoutta haeskellessani  huomasin polykromijaspiksen kuuluvan maailman harvinaisimpiin jaspismuotoihin! 

Kiveä kutsutaan  myös nimillä Royal Savannah jaspis (engl. Jasper) ja Desert jaspis. 
Kuten kaikkien jaspisten, polykromijaspiksenkin sanotaan tasapainottavan kantajansa kehon ja mielen energioita...

Toivottelen kaikille ihanaa viikonvaihdetta ja lokakuun alkupäiviä!





sunnuntai 25. syyskuuta 2016

Kristallihelmiä ja patinoitua hopeaa


Pieniä, auringossa ihanasti kimmeltäviä kristallihelmikorvakoruja syntyi kaksi paria, toinen niistä ehti kuvaukseenkin. Heiluvaisissa koruissa on delica- ja miyuki-siemenhelmiä, 4 mm Preciosa-kristallihelmiä ja itse patinoimaani sterling-hopeaa. Korut ovat molemmilta puolilta samanlaiset: tämä pari sisältää yhteensä 48 kristallihelmeä. Riippuvan osan pituus on 3,8 cm. Tällä hetkellä korujani ei ole vapaana.


Toivotan kaikille blogissa pistäytyville hienoa viikonalkua! 


lauantai 27. elokuuta 2016

Minikoruilua

Kurkistelin kesän jälkeen helmikaappiini, ja innostuin pitkästä aikaa kokeilemaan miltä koruilu tuntuisi. Tartuin neulaan, lankaan ja siemenhelmiin  ja ryhdyin pistelemään pikkuruisia korvakoruja. Toin pari paria näytille.

Helmiksi löytyi miyukin 11/0 ja 15/0 siemenhelmiä, 11/0 delicoita, Superduo-helmiä, Preciosa-kristalleja ja kissansilmäkapussit. Lankana käytin Firelinen tositosilujaa siimaa. Nämä yksilöt lähtivät testikäyttöön...

Mulla on  muutamia lisäideoita siemenhelmien suhteen, joten lisäpostauksia aiheen ympäriltä on tulossa.

Mukavaa syyskauden alkua!

keskiviikko 11. toukokuuta 2016

Kevään väreissä

Ruusukvartsi on toinen tämä vuoden trendiväreistä. 

Tässä korusetissä yhdistin ruusukvartseja värjättyihin jadehelmiin. Kivet ovat suuria, jadepalleroisetkin 12-millisiä. Mukana hopearuususia. Kaikki metalli on sterling-hopeaa.

En vielä tiedä, minne tämä korusetti  lopulta lennähtää. Nyt hän kuitenkin pääsee rasiaansa odottelemaan...

Suloisen toukokuun toivotus!

torstai 17. maaliskuuta 2016

Korvakorut pitsiakaatista

Korvakorut kuuluvat kaikkien koruntekijöiden tuntemiin kikka kakkosiin: kun korujen teko ei ole maittanut aikoihin ja yhtäkkiä iskee hirmuinen into tehdä 'jotain', on tuloksena usemmiten juuri korvakoruja. 


Korut syntyivät toissapäivänä ja tiesivät kohteensa heti, eli ovat jo matkalla... Sterling-hopeiset kukkatapit löytyivät omasta korvakorukoukkuvalikoimastani. (Huh, olipas siinä pitkä yhdyssana!) Kapussien taustat ovat hopeoidut.

Tuon kauniin sinisen kiven nimitysjutut ovat jonniin verran hämmentäviä. Olen nähnyt täsmälleen samaa kivilaatua myytävän sekä sinisenä kalsedonina että sinisenä pitsiakaattina. Ensimmäisen nimen voi ymmärtää olevan ikään kuin kiven 'sukunimi', jälkimmäinen  menee jo henkilökohtaisemmalle tasolle: akaatti on kalsedonin läpikuultava raidallinen muunnos (tämä piti ihan tarkistaa).


sunnuntai 31. tammikuuta 2016

Harakanvarpaat

Heleijaa! Täällä sitä  ollaan! Vietin neljä kuukautta täydellistä koruilulomaa ja kun tartuin taas toimeen, tuntui etten osaa tehdä edes kierteisiä silmukoita, mitenkäs ne menikään... Apua! 

  Kiertelin muutama päivä sitten netissä etsiskelemässä jotain kivaa ja yksinkertaista kieputtelujuttua tähän alkuun  ja löysin perusohjeen kapusseille.  Kevätkausi käynnistyy harakanvarpailla, kuten kuvista näkyy. Kapussikivi sai ympärilleen kalanruotokieputtelua. 'Käsialani' kehittynee tästä; kieputtelu muistuttaa siinä mielessä neulomista - tai kirjoittamista... 


Kapussi on punaista leopardijaspista, kieputukset pronssin sävyistä Vintaj-metallia.

Kiva olla takaisin. Toivon, että saisin aikaan pari korua kuukaudessa, blogi päivittynee samaa tahtia. Lisäksi tulevat mahdolliset korukivi- ja muut materiaali/tekniikkajutut.

Vielä yksi ilmoitusluontoinen juttu: vapaita (eli myynnissä olevia) koruja en näillä näkymin tällä kevätkaudella tee, sillä keskityn näiden harakanvarpaideni oikomiseen. Helmikirjontaa ja soutache-töitäkin on tulossa.

Toivotan ihania helmikuun alkupäiviä!


~~~~

Smaragdinvihreät korvakorut

Sain kuvattua nämä juhlavat korvakorut ennen kuin lähetin ne matkaan viime viikolla, kiitos ihanien valoisten päivien... Korujen ma...