maanantai 29. syyskuuta 2014

Tähtikirkkaita iltoja


Syksyn korukauden avaus - jälleen kerran helmikorujen muodossa. Tällä kertaa helmet ovat tummia, sellaisia, joita olen pitkään etsinyt ja  viimein löysin. Oli pakko avata nauha heti ja ottaa hopeat esiin. 


Mitään muuta eivät kauniit helmet vierelleen tarvinneetkaan, kaksi hopeatähtöstä vain ilmestyi iltataivaan tummaan koruun tuikkimaan. Syksyn tuntee siitäkin: tähdet näkyvät nyt paremmin kuin vaaleina kesäöinä. 

Muistan: tein 'Tähtikirkas'- helmikorusetin viime syyskaudella. Se oli vaalea, miltei valkoisista helmistä kiedottu. Tästä taisi tulla sen tumma iltasisar...


  Ja huomaatteko: vasta kuvat paljastivat minulle, että yksi tuossa korun keskellä olevista helmistä on aivan tavattoman himmeä. Vaihdan helmen kiilloltaan moitteettomaan ja otan korusta uuden kuvan huomenna päivänvalossa. Hassua, että en huomannut asiaa korua tehdessäni. 

***
Edit 30.9.: No niin, nyt on helmi uusittu, he kaikki loistavat nyt yhtä kirkkaina:




Rannekorun pituutta voi säätää 17 -21 cm välillä. Värjätyt makeanveden helmet ovat suhteellisen kookkaita; 9-10 mm. Korujen muut osat ovat sterling -hopeaa. 
Korvakorujen roikkuvien osien pituus: 16 mm. 
Korusetti on vapaa ja löytyy pienen korukaupan puolelta.


sunnuntai 14. syyskuuta 2014

Korukivet: imperial-jaspis

Pitkästä aikaa päivittelen tätä pientä korukivisarjaani. 
Nyt rasiasta halusi esille erikoinen imperial-jaspis, jota jotkut kutsuvat myös vieläkin korkea-arvoisemmalla nimellä 'Royal Imperial Jasper'


Imperial-jaspiksen tunnistaa  vyöhykkeittäin kasvavasta pintakuviosta, joka tuo minulle mieleen revontulet - jotakin kääpämäistäkin siinä voi nähdä. Kiven väritys vaihtelee: olen nähnyt punertavia, sinertäviä ja vihreäkuvioisia 'imperialeja'.
Joskus olen törmännyt puodeissa imperial-jaspiksina myytäviin kiviin, jotka ainakin minusta ovat vaikuttaneet pikemminkin impressio-jaspiksilta... Nimet sekoittuvat herkästi. 



Imperial-jaspiksen kerrotaan suojaavan kantajaansa hyvin voimakkaaltakin negatiivisuudelta ja tasoittavan tunneheilahteluja. Kivi vähentää pelkoa ja epävarmuutta, auttaa näkemään pyhyyttä myös arkielämässä ja yhdistää ja sielun, mielen ja ruumiin voimia.  Ja kuten muidenkin jaspisten, imperialin sanotaan olevan yleisominaisuuksiltaan tyynnyttävä ja rauhoittava.


Viime päivät ovat olleet sen verran huisketta täynnä, että uutta korua pukkaa blogiin vasta ensi vikolla. Olisikohan pitänyt sivellä enemmältikin tuota rauhoittavaksi sanotun jaspiksen kaunista pintaa, saada kiire pois ;)

Siihen saakka: aurinkoisia päiviä alkuviikkoon! 


keskiviikko 3. syyskuuta 2014

Shibori-silkkiä ja helmikirjontaa

Huh huh, sainpas tämänkin korukokeilun viimeisteltyä, vaikka välillä jo iski epäilys... 

Ihastuin shibori-silkistä tehtyhin koruihin kesällä etsiskellessäni inspiraatiota soutache-juttuihin. Ja tietenkin halusin testata, miten sellaisen tekeminen minulta luonnistuisi.  Aluksi en edes tiennyt, mistä materiaalista on kyse ja olisiko sitä  jostain päin maailmaa saatavilla... Meni parisen viikkoa ja shibori-silkki oli luonain :)
Sitten vaan kokeilemaan.


Shibori-tekniikat ovat tällä hetkellä niitä 'uusimpia juttuja' korutaiteessa.  Itse materiaalilla on pitkä historia: shibori-silkki on kotoisin Japanista, missä sen erikoinen 'sidontavärjäys' on ajan kuluessa kehittynyt ihan omaksi taiteenlajikseen. Kangas värjätään aina käsin, niin myös tämä minun ensimmäinen, himmeästi smaragdin sävyjä hohteleva shiborini. 


Shibori on vaikeaa työstettävää. Koska tässä tehdään hommia neulan kera, yhtäkään harhapistoa ei saisi tulla, sillä ne näkyvät ohuen ohuessa materiaalissa irtoilevina silkkisäikeinä . Työstin tätä ekaa kokeilua yli viikon ja harhapistoja tuli lukematon määrä. Halusin saada tämän ensimmäiseni kuitenkin ihan valmiiksi koruksi nähdäkseni kokonaisuuden. Seuraavalla kerralla tiedän paremmin: uusiksi ei todellakaan voi ottaa. 


Ensimmäiseksi tein tämän lehdykkäiskuvion, johon materiaali asettuukin kuin itsestään. Kehykset tein mentaliteetillä  'katsotaan nyt mitä tästä syntyy', eli aloin vain pistellä miyuki-siemenhelmeä toisen perään sen kummemmin miettimättä. Ompelin silkin ensin erityiselle tekstiilikorupohjalle ja sen jälkeen ompelin kokonaisuuden kiinni Ultra suede-pohjaan, joka sekin on suunniteltu erityisesti tekstiilikorujen viimeistelyyn (mukavan pehmoinen materiaali, tuntuma kuin mokkanahkassa). Yllä olevassa kuvassa korun toinen puoli näkyykin. Seuraavaan shibori-koruun on suunnitteilla nurjallekin puolelle jotakin koristetta; kirjontaa olisi kiva kokeilla tässä... 

Riipuspidikkeen tein tiilipistoilla. Nuo erilaiset helmipistot ovat muuten nekin ihan oma lukunsa, tätä korua tehdessäni tutustuin niihinkin paremmin ja heti alkoi syntyä uusia ideoita...

Seuraavaksi sitten taas ihan jotain muuta! :)


Syyskuu on alkanut. Se tarkoittaa myös sitä, että pieni korupuoti on avannut ovensa. Tänä syksynä koruharrastukseni keskittyy pitkälti uusien juttujen testailuihin, joten puodin puolelle tulee vapaita koruja seuraavien kuukausien aikana silloin tällöin. Uuden oppiminen ja kokeileminen ovat nyt niitä asioita, jotka pitävät koruntekomotivaatiota ja innostustani yllä... 

Saattaa olla, että jokin menetelmä jalostuu hyppysissäni pikku hiljaa sellaiseksi, että 'teoksia' voi hyvillä mielin lähettää myös maailmalle.

***
Toivotan ihanaa syksyn alkua! 

~~~~

Smaragdinvihreät korvakorut

Sain kuvattua nämä juhlavat korvakorut ennen kuin lähetin ne matkaan viime viikolla, kiitos ihanien valoisten päivien... Korujen ma...